Ens keskiviikkona on kesäloma ohitse ja pitää palata takaisin töihin. Uskokaa tai älkää, mutta mun kropassani ei ole pientäkään solua, joka tuulettais tilannetta vaan itseasiassa, jokaikinen niistä suree ja huutaa tuskaansa. Jos mulla ois paksu lompakko niin loma vois jatkua loputtomiin ja solutkin vois hyvin. No, onneks on vielä mahdollisuus lotota ennen keskiviikkoa joten pieni toivo elää. Loman aikana oli suunnitteilla laittaa pihaa kuntoon, hoitaa rästihommat, tehosiivota koti ja lenkkeillä koirien kanssa niin paljon, että ne vain makoilee tyytyväisenä pihalla ja kirsikkana kakun päällä; mun painokäyräni syöksyy jyrkkään laskuun. Tein oikein listan asioista mitä pitää tehdä - ne on sitten mukava sitä mukaa raksia ylitse, kun homma on hoidettu. Lenkkeily alkoi hieman takkuilen, koska tuli helteet eikä ollut musta eikä koirista silloin kuntoilemaan. Ilmojen viilennettyä asiaan tuli huomattava parannus ja kävelin neljästi koirien kanssa viiden kilsan lenkin ja silmissäni näin jo ...